SPEEDWAY.FI

Lajiryhmän remontti tulossa syksyllä
23.08.2014 - Speedwaysanomat

JULKAISTU SPEEDWAYSANOMISSA 7/2014, 15.8.2014

Talven tullessa riisuu ratalajiryhmän lajipäällikkö Petri Meritähti Moottoriliiton vaatteet toistaiseksi viimeistä kertaa.

Suomalaisessa ratalajiurheilussa pyyhkii tänä syksynä iso luuta. Vuodesta 2008 asti lajipäällikkönä toiminut porilainen Petri Meritähti on ilmoittanut lopettavansa tehtävässään. Koska Moottoriliiton toimintatapojen mukaan lajipäällikkö aina valitsee oman lajiryhmänsä, on mitä suurimmalla todennäköisyydellä ryhmään tulossa muitakin muutoksia. Speedwaysanomat antoi Meritähdelle pari suuntaviivaa ja pyysi häntä kertomaan, millaista aikaa menneet kuusi vuotta ovat olleet lajipäällikkönä. Samalla oli mahdollista myös kertoa, mitä uudella lajipäälliköllä on edessään.

Meritähti tuli lajipäälliköksi hivenen sattumalta keväällä 2008. Ratalajit oli ilman lajipäällikköä, joten talven aikana hän astui esiin, keräsi sarjaspeedwayn kerhot yhteen ja otti roolia tulevan kesän sarjojen suhteen. Seuraavassa hetkessä hän oli jo lajipäällikkö. Meritähti itse kertoo: ”Koko homma sai alkunsa loppuvuonna 2007 Tampereella. Edellinen lajipäällikkö oli jättänyt tehtävät ja speedwaysarjojen tilanne oli täysin auki. Pyysin kerhoja kokoontumaan, jotta sarjat saataisiin kuntoon. Jossain vaiheessa joku ehdotti minua lajipäälliköksi ja 2008 alusta olin virallisesti nimitettynä.”

Millaista oli hoitaa ratalajien asioita ensimmäisten vuosien aikana, saitko riittävästi koulutusta ja apua? Meritähti vastaa: ”Olin 28-vuotias kun minut valittiin, eikä minulla ollut mitään tietoa mitä pitäisi tehdä. Normaalisti olin tottunut, että hoidan osan oman kerhoni asioista lähinnä kesäaikaan ja yhtäkkiä olin ympäri vuoden vastuussa speedwaysta, minispeedwaysta, maaradasta ja jääspeedwaysta. Ja tietysti kansalliset ja kansainväliset asiat, kuten maailmalle lähetettävät kuljettajat ja seuraavan vuoden anottavat paikat olivat asialistalla. Lajipäällikön tehtävään ei annettu mitään koulutusta ja ilman kahta naista olisinkin ollut alussa aivan hukassa. Kiitos Ulla Viemerö ja Sirpa Räsänen. Yleisesti ottaen moottoriliiton suuntaan tarvitsee lajipäällikön hommassa olla todella harvoin yhteydessä.”

Meritähti jatkaa vielä edustustehtäviin liittyen: ”Ajopaikkojen hakeminen kansainvälisiin kilpailuihin on vieläkin aivan naurettavaa. Joka vuosi pitäisi ajopaikat hakea paljon ennen kuin tiedetään missä kilpailu ajetaan. Kansainvälisiin kisoihin lähetettävistä kuljettajista ei minulla ole missään vaiheessa ollut suurta roolia, enkä ole sitä halunnutkaan. Hommaan kuuluu myös tappeleminen puhelimessa, tai yleensä vastapuoli tappelee. Lisäksi puhelut tulevat yleensä työaikaan. Ei niistä sen enempää.”

Sen sijaan Meritähti on toiminut koko ajan aktiivisesti myös Porin Moottorikerhon toiminnassa: ”Olen myös niin sanottu kerhoaktiivi ja tiedän, että raha on se mistä tapellaan suuntaan ja toiseen. Kilpailujen järjestäminen maksaa. Niin se maksaa kaikissa muissakin lajeissa, mutta ratalajeissa ei välttämättä ole tuloja. Tämän aiheen nostin viime syksyn lajiparlamentissa pöydälle ja se ammuttiin välittömästi alas. Lajiparlamentissa, joka muuten viime vuosina on ollut täysi vitsi. Ehdotin Kaupunki Cupin muuttamista henkilökohtaiseksi sarjaksi ja siihen osallistumismaksua, millä katettaisiin osa moottorikerhon tappiosta. Olen aivan varma että jokainen Kaupunki Cupin kilpailu tuottaa tappiota, kun lasketaan menoiksi kilpailulupa, lääkäri, ambulanssi, mainostus, tuomari ja ratakaluston kulut. Tulopuolella ovat lipputulot ja kioski. Kysymys kuuluukin: Monellako kerholla tulot riittävät kilpailujen järjestämiseen enää montaa vuotta?”

Viimeisen 18 kuukauden aikana on kritiikki nykyistä lajiryhmää kohtaan jälleen nostanut päätään. Et ole kuitenkaan ollut mikään norsunluutorni-tyyppinen johtaja. Esimerkiksi microspeedwayn tuonti Suomeen voidaan laskea sinun aikaansaannokseksi. Millä mielin katselet toimintaa nyt: ”Koko lajipäällikkönä toimimisen ajan olen yrittänyt kehittää kotimaisia ratalajeja ja tuoda mukaan jotain uutta, mikä herättäisi tämän lajin kiinnostusta Suomessa. Lajia on turha yrittää nostaa, ennen kuin sillä on kunnon juniorityö ja sitä kautta lisää harrastajia ja heidän vanhempiaan. Ennen Petri Koskelan kanssa vuonna 2009 toteutettua microspeedway-kiertuetta olin jo miettinyt miltä kotimainen speedway näyttää 10-15 vuoden päästä, eikä tuo mielikuva vaikuttanut kovin hyvältä. On loistava asia, että microspeedwayssa ajetaan nyt kilpaa. Kiertueella yrittäjiä oli satoja. Pyörinä käytettiin halpoja kiinalaisia 50cc minicrosseja, joita oli hieman muokattu. Kymmeniä pyöriä myytiin kiertueen aikana ja ne ovat jo varmasti kaikki hajonneetkin. Mutta missä ovat harrastajat? Ehkä meidän pitäisi muuttaa sääntöjä niin, että vain tehdasvalmistetuilla rungoilla saa ajaa? Nyt lähtöviivalla on vain microspeedwayhin rakennettuja pyöriä, eikä joensuulainen perheenisä tiedä mistä sellaisen ostaisi.”

Paitsi juniorityön puute, tai ainakin pienimuotoisuus, on lajilla myös toinen uhkakuva. Nimittäin ilmalaidat, joiden puute estää tehokkaasti kansainvälisten kilpailuiden ajamisen Suomessa. Miten Meritähti näkee tämän tilanteen muokkaavan lajin tulevaisuutta Suomessa: ”Rahasta ovat myös ilma-aidat kiinni. Sponsoriraha on vähentynyt ja sitä haetaan pääasiassa kuskeille. Näin kuuluukin olla. Kerhoille tuleva sponsorointi on suurimmalta osalta tavaraa. Sillä ei ilma-aitoja osteta. Pari vuotta sitten kilpailuissa pakolliseksi tulleet harjoitukset ovat selvästi vähentäneet loukkaantumisia, enkä näe, että Suomen speedway ilma-aitojen puutteeseen kaatuu. Kansainvälisiä kilpailuja ei ilman niitä kuitenkaan tule. Jos kerho sijoittaa kymmeniä tuhansia ilma-aitoihin, niin kannattaisi myös sijoittaa muutama tuhat katsojiin. Totta kai ilma-aidat ovat tervetulleita, ja jossain vaiheessa ne on tehtävä pakollisiksi, mutta on ajateltava realistisesti; ensin ilma-aidat pakollisiksi uusille radoille, kunhan joku niitä rakentaa.”

Ensimmäinen ilma-aita Suomessa ajetussa kilpailussa on jo nähty, kun Tampereella ajettiin speedwayn MM-osakilpailu. Miten Meritähti näkee tuon tapahtuman vaikuttavan/vaikuttaneen lajiin Suomessa: ”Useammankin kansainvälisen ison kilpailun syntymistä olen päässyt seuraamaan taustalta vuosien mittaan. Järjestelyissä en ole ollut mukana. Tampereen MM-osakilpailun jälkeen minulle jopa soitettiin pari kertaa ja kyseltiin neuvoa lajin aloittamiseen. Tuo oli mielestäni todella järjetöntä, koska minä en ole se henkilö, jonka kuuluisi kertoa miten lajia aloitetaan toisella puolella Suomea. Sen tiedon pitäisi tulla paikalliselta kerholta, mutta tiedon löytäminen on yllättävän vaikeaa. Tehkää huviksenne testi, jossa pyydätte jonkun speedwaysta tietämättömän etsimään netistä lähin speedwayrata ja yhteystiedot. Pitäisi lähteä aivan alusta asti rakentamaan lajin nostetta mainostamisen ja tiedottamisen kautta, koska ratalajit on pienen pieni laji tässä maassa, eivätkä kaikki edes tiedosta sen olemassaoloa. Tampereen Grand Prix ja nykyinen tiedottaminen ovat varmasti auttaneet, mutta nyt pitäisi paikallisten kerhojen ottaa enemmän vastuuta lajista ja sen tulevaisuudesta. Esimerkiksi Forssan maaratakisat kaipaavat auttamatta markkinointisuunnittelijaa, jotta tapahtuman potentiaalista saisi kaiken irti.”

Entä sitten lajiryhmän tulevaisuus, kuinka se muodostetaan?: ”Lajipäälliköt tekevät itse oman lajiryhmänsä, mutta en ole missään vaiheessa nähnyt tarvetta alkaa erottaa ketään. Nykyisessä kokoonpanossa kaikilla on selkeät alueet hoidettavanaan eikä lajipäällikön vastuulle jää niistä paljoakaan, vaikka ryhmäkokoa on tiputettu jo neljään lajiryhmäuudistuksen myötä. Keskustelut käydään pääosin sähköpostin välityksellä, mutta joskus on istuttava myös pöydän ääreen. Nykyään harvemmin. Jos minulta kysyttäisiin, kenet haluaisin seuraajakseni, niin ottaisin jonkun aivan ulkopuolisen, joka näkisi lajia eri näkökulmasta. Esimerkiksi jonkun motocrossin, road racingin tai vaikka FHRA:n edellisen lajipäällikön. Nykyisellä kaavalla on yritetty vuosikymmeniä. Olisiko jo aika kokeilla jotain muuta?”

TEKSTI JA KUVA: Petteri Pohjola

LISÄYS 22.8.Moottoriliiton lajiryhmäuudistuksesta huolimatta ratalajeilla pysyy lajiryhmä (pienin muutoksin) myös tulevaisuudessa. Valmennuspuoli on ”ulkoistunut” Tomi Konttisen alaisuuteen, mutta nimikemuutoksilla myös tulevaisuudessa ryhmään kuuluu sarjavalvoja, sihteeri ja lajivastaavia.

(22.8.2014 Speedwaysanomat)