 |
Jari Mäkinen | |
Speedwayta liikuntatunnilla
Pirkan Moottorimiesten Wasamat kaudella 2002
Kesällä 17 vuotta täyttävä Jari Mäkinen teki viime kesänä rohkean ratkaisun. Peruskoulun päättyessä edessä oli yksi elämän suurista valinnoista, minne opiskelemaan ja mitä tehdä isona. Ammattikoulut, lukiot ja kauppaoppilaitokset kävivät kaikki mielessä, mutta sitten tarjottiin mahdollisuutta josta yhteensä vain kuusi nuorta poikaa pääsi nauttimaan. Viime syksynä siis oli Jarilla edessä muutto Ruotsiin ja opiskeluiden aloittaminen speedway-gymnasiumissa. Hultsfredissä, lähellä Målillaa sijaitseva koulu on käytännössä Suomen ammattikoulua vastaava oppilaitos. Hankkeen vetäjänä on toiminut Ruotsin U21 maajoukkueen nokkamies Daniel Nelson, joka myös Jariin otti yhteyttä kun koulutusohjelma hyväksyttiin opintosuunnitelmaan talven 2005-06 aikana.
Näin Jari kertoo koulustaan: "Harjoittelemme speedwayta kaksi kertaa viikossa, jonka lisäksi käymme maanantai- sekä keskiviikkoaamuisin läpi erilaisia kuntoharjoitteita ammattivalmentajan kanssa. Joka kuukausi meille kuudelle kuljettajalle suoritetaan kuntopyörätesti sekä 3000m juoksutesti. Opiskelen kuljetusalaa, mutta suuri osa kouluajasta on kuitenkin speedwayhin liittyvää. Ajoharjoittelussa valmentajina toimii entisiä sekä nykyisiä kuskeja. Koulumme opettajanakin toimiva Anders Kling huolehtii ajovalmennuksesta, mutta valmentamassa ovat olleet mm. Peter Karlsson ja Mikael Max. Uskon, että koulunkäynti speedwaypainotteisessa jatkokoulutuksessa voi antaa minulle paremmat mahdollisuudet kehittyä kuljettajana. Lisäksi kuntovalmennus ja henkinen valmennus ovat tärkeitä osa-alueita, vaikka sitä ei kovin usein tulekaan ajatelleeksi. Kielitaito on muutaman kuukauden aikana myös parantunut ja kommunikointi ruotsiksi on eduksi monissa tilanteissa."
Jarin kuljettajanura alkoi vuonna 1998 Tampereen Kaanaassa. Siellä juuri kahdeksan vuotta täyttänyt Jari pääsi koittamaan edellistalvena hankittua minipyörää. Kiinnostus lajiin tuli isän peruja, sillä Rauli Mäkinen oli kansallisen tason huippukuljettaja 1970 ja -80 luvuilla. Jari kertoo: "Olen ollut siinä mielessä hyvässä asemassa, että olen päässyt keskustelemaan useiden kuljettajien kanssa, joita isäni on auttanut moottoreiden kanssa. En ole varma toivoivatko vanhempani minusta speedwaykuljettajaa, mutta näin siinä kuitenkin lopulta kävi. Itse en ole valintaani koskaan katunut. Ensimmäisen kilpailuni ajoin 10-vuotiaana vuonna 2000 Seinäjoella. Kilpailu oli Suomen Cup 80cc. Lisenssin tuolloin sai vasta 12-vuotiaana, mutta minä sain erikoislisenssin, jotta kilpailu päästiin ajamaan."
Jari oli mukana Pirkan Moottorimiesten Wasamat-joukkueessa, joka osallistui vuonna 2002 ensimmäistä kertaa järjestettyyn minispeedwaysarjaan. Samana vuonna hänet valittiin myös mukaan maajoukkueeseen, joka matkasi Ruotsin Kumlassa järjestettyihin U16 MM-kilpailuihin. "Kilpailu Kumlassa sujui itseltäni juuri niin kuin olin vain voinut haaveilla. Alkuerien jälkeen olin jaetulla kahdeksannella sijalla ja se tiesi uusintaa jatkopaikasta. Ei sitä oikein uskonut isänikään, kun lähdin uusintaerään. Ajoin puolalaista kuljettajaa vastaan, mutta jäin kuitenkin toiseksi, se tiesi varamiespaikkaa seuraavan päivän semifinaalissa. Tunsin kuitenkin, että olin tehnyt kaikkeni, mutta en ollut tyytyväinen, sillä nälkä kasvaa syödessä! Syksymmällä ajoin vielä Pohjoismaiden mestaruuskilpailut Tanskassa, jotka menivät huonosti itseltäni, enkä voinut auttaa joukkuettanikaan parempiin suorituksiin."
Ajaminen Ruotsissa oli suunnitelmissa jo kaudelle 2003, mutta yhteisissä neuvotteluissa perheen kesken päätettiin kuitenkin odottaa vielä vuosi. "Kausi 2003 alkoi paremmin kuin olisin uskonut, ajoin maksimit 18 pistettä kauden ensimmäisessä sarjakilpailussa ja koko kaudella menetin sarjassa 2 pistettä. Henkilökohtaiset Suomen Cup kilpailut menivät kohtalaisesti kauden puoleen väliin asti, mutta loppukauden kilpailut menivät rämpien läpi." Kaudelle 2004 ajopaikka Ruotsista sitten hankittiin: "Sain ajopaikan Ruotsin sarjasta, sillä koin olevani valmis kokeilemaan siipien kantavuutta maamme rajojen ulkopuolellakin. Aloitimme kauden Ruotsin joukkueeni Örnarnan kanssa leirillä Kööpenhaminassa ja siellä tuntui siltä, että ajohalut olivat kovat. Sarjassa ei joukkueelleni menestystä tullut, mutta olin henkilökohtaisesti sarjan kuljettajien tilastossa hyvällä sijoituksella. MM-kilpailut Ruotsin Eskilstunassa menivät täydellisesti penkin alle ja syy siihen löytyi vain satulan ja sarvien välistä. Huonoista esityksistä huolimatta minut valittiin edustamaan Suomea EM-kilpailuihin Norjan Elganeen, missä jäin finaalin varamiespaikalle, vaikka suoritus semifinaalissa ei mikään huono ollutkaan."
Väsymys pitkän ja kiireisen kesän 2004 jälkeen oli kova:" Viimeisten sarjakilpailuiden jälkeen olin lähellä laittaa pyöräni myyntiin ja alkaa panostamaan jääkiekkoon, missä edelliskausi oli sujunut erittäin hyvin ja uusi kausi oli alkamassa. Koko kauden 2004 kärsin jännittämisestä, jota ei edes lääkkeillä saatu kuriin. Nämä asiat alkoivat painua alitajuntaan ja ajaminen ei enää tuntunut siltä, mitä se oli ollut pari vuotta taakse päin. Yritin pysyä kaukana kalustostani ja yrittää jälleen kerran unohtaa koko lajin hetkeksi. Talven aikana mietin jatkoa ja tulin siihen lopputulokseen, että kun pyöriä löytyy kerran kaksi tallissa, Ruotsista on kysytty jatkohaluja joukkueessa, niin koitetaan ensi kaudella uudestaan."
Isä ja poika 2003 |
Jari Elganessa 2004 suunnittelemassa kisastrategiaa |
Kauteen 2005 Mäkinen valmistautui huolellisesti: "Harjoittelimme ahkeraan koko huhtikuun ja kun sarja alkoi toukokuun alussa huomasin jotain aivan ihmeellistä, en jännittänyt yhtään, pystyin syömään normaalisti ja kaiken lisäksi pystyin voittamaan kenet tahansa. Ensimmäisen kilpailun jälkeen odotin innolla seuraavaa viikonloppua, jolloin sarja jatkuisi jälleen kotiottelulla. Ajoin yhtä pistettä vaille maksimit ja kaikki tuntui palanneen ennalleen. Heinäkuun alussa matkustimme Puolaan MM-kilpailuihin, joista selvitin tieni semifinaaliin sijoittumalla viidenneksi omassa karsinnassani. Semifinaalissa kahta päivää myöhemmin aloitin urakkani kakkossijalla, mutta sen jälkeen tapahtui jotain, mitä en ole vielä tähänkään mennessä saanut selville. En tehnyt yhtäkään asiaa niin kuin olin tehnyt kahta päivää aikaisemmin alkukarsinnoissa ja vastassani oli samoja kuljettajia. Olihan tämä ehkä yksi urani tähän asti suurin pettymys, sillä kaikkihan oli mennyt nappiin siihen asti. Nyt tiesin kuitenkin, että epäonnistumisia tulee ja niihin on vain opittava suhtautumaan oikealla tavalla."
Päätös isoihin pyöriin siirtymisestä oli tehty jo kauden 2005 alussa: "Olimme jo keväällä ensimmäisten kilpailujen jälkeen päättäneet isäni kanssa, että siirryn 500cc-luokkaan mahdollisimman nopeasti. Kun sarja oli ohi aloimme harjoitella isolla pyörällä. Koska en ollut vielä myynyt 80cc pyöriäni pois, aloitin harjoittelun veljeni vanhalla pyörällä Kaanaassa ja Nokialla. Heti, kun minipyörille oli löytynyt ostaja, menimme Seinäjoella Hautamäen Juhalle, jolta ostin ensimmäisen pyöräni. Tämän jälkeen treenasin kaksi kertaa viikossa eri radoilla. Suuri kiitos, että siirtyminen isoihin pyöriin on ollut melko helppoa kuuluu juuri Juhalle joka on auttanut minua aina, kun on ollut tarvetta. Viimeisen treenikerran ajoin Hyvinkäällä syksyllä 2005 ja samana päivänä alkoi myös sataa lunta, otimme siis kaiken irti loppukaudesta."
Taas radalle |
Kauhajoella 2006 ajettiin jo isoilla pyörillä |
Kauden 2006 sopimukset olivat nekin jo hallussa hyvissä ajoin: "Olin loppukaudella 2005 kirjoittanut sopimuksen Örnarnan Allsvenskan joukkueen kanssa koskien kautta 2006. Kaiken piti olla kunnossa, paljon kilpailuja ja matala keskiarvo. Kaikki nämä suunnitelmat kuitenkin kaatuivat, kun SVEMO:n kokous pidettiin hieman ennen kauden alkua. Tuolloin tajusin, että kauteni Ruotsissa on todellakin vaarassa. Kävin harjoitusleirillä Malmössä joukkueeni kanssa ja tuolloin kaikki tuntui erittäin hyvältä. Tulimme joukkueenjohdon kanssa siihen tulokseen, että yritämme saada minulle ajopaikan 1.divisioonasta ensimmäiselle kaudelleni, jotta pääsen hakemaan kokemusta, koska lähes kahdeksan pisteen keskiarvolla oli vaikea hakea ajopaikkaa ammattilaismiesten joukosta Allsvenskanista. Jouduin kuitenkin odottamaan ensimmäiseen siirtoikkunaan ja ajoin vain Suomessa Porin joukkueessa, jonka kanssa mielestäni ajoimme hyvän kauden, vaikka mitali vielä jäikin unelmaksi. Kuitenkin juuri ennen kuin tarkoitukseni oli tehdä sarjadebyytti Ruotsin divarissa mursin käteni Kauhajoen Speedwaypuiston avajaiskilpailussa. Se oli oman virheen seuraus. Se pitkitti Ruotsiin pääsyä kuukauden lisää."
Lopulta debyytti tuli Ruotsissakin tehtyä. Kokonaisuutena Jari oli kauteensa tyytyväinen:" Kausi Suomessa meni hyvin. Ehkä jopa yllättävän hyvin. Ruotsissa joukkueena (Team Kumla Promotion) tehtiin suoritus, jota kukaan ei olisi uskonut. Sarjataulukon kolmas sija ja kuuden ottelun voittoputki. Voitettiin jo Bysarna siellä kalkkisaarella kun kaikki meidän jätkät oli alle 20v. Ruotsin divari on tasokas sarja. Se joka luulee että siellä saa helposti pisteitä niin väärässä on. Kyllä siellä hyviä kuljettajia riittää." Ensi kaudelle taskussa on sopimus jälleen Mariestadin joukkueeseen. Jari aloittaa kautensa 1. divisioonassa, mutta hänelle on luvattu paikka Allsvenskanissa jos näytöt riittää. Suomessa rataa kierretään jälleen Paholaisten riveissä.
Teksti on muokattu Jarin Ruotsiksi kirjoittaman kouluaineen pohjalta, jonka suomennoksen Jari hoiti itse.
Teksti ja kuvat: Petteri Pohjola
Julkaistu Speedwaysanomien numerossa 1/2007,
tilaa omasi osoitteesta www.speedwaysanomat.fi
|
| |
|
|
|
|
 |
